Huonosti nukutun yon jalkeen nousin 5.30. Soimme keittiossa sampylat ja mehua ja otimme toiset sampylat evaaksi. Lahdimme 6.45 pimeaan tahtikirkkaaseen aamuun, joka ei ollutkaan niin kylma kuin edellinen. Tarkoitus oli kavella Villar de Mazarifen vaihtoehtoista tieta, mutta pimeassa emme sita koskaan loytaneet vaan keltaisia nuolia seuraamalla jouduimme tielle, joka kulki moottoritien ja pienemman maantie N-120 valissa. Ohitimme Valverden kylan 4,8 km paassa. Baari oli kiinni.. San Miguelin kylaan oli vain 1,5 km ja siella saimme vihdoin aamukahvit. Hiekkatieta N-120 tien vieressa 7,4 km Villadangos del Paramoon. Aurinko nousi 8:lta ja koko paiva on ollut helteinen. Rusketumme mukavasti toiselta puolelta. Naimme mielenosoituskulkueen. Monta sataa miesta sinisissa haalareissa, valkeat suojakyparat paassa ja vaellussauvat kasissa. Markku kertoi, etta taalla on yleislakko. Seuraava kyla oli San Martin del Camino. Paivasta jai vahan laahustamisen maku. Tie oli aika yksitoikkoinen. Noin 7 t kaveltyamme tulimme Hospital de Orbigoon. Vahan ennen kylaa ratsastaja, jonka olimme nahneet jo parina edellisen paivana, ohitti meidat. Kylaan tuo yksi Espanjan pisimmista keskiaikaisista kivisilloista (1300 luvulta), mutta se oli korjauksen alla, joten en ottanut kuvaa. Kirkon vieressa on seurakunnan yllapitama refugio. Ihana sisapiha, jolla iso seinamaalaus ja paljon kukkia. Yopyminen 5 €. Tama on vanha talo, mutta restauroitu. Ruokailua ei ole, keittio kylla. Onneksi vieressa nayttaa olevan siisti ravintola. Ostimme aamuksi kaupasta evaita. Soimme illalla ravintolassa menun 9€. Mina kalasopan ja Lyytsa ihmekeiton, josta puuttui liemi ja lautasen paalla oli kalan pyrstopuoli, jonka tarjoilija perkasi siihen. Paaruoaksi soimme Lyytsan himoitsemaa calamares fritti annoksen ranskalaisilla. Kun viela onnistuimme saamaan valkoviinin sen ainaisen punaviinin sijaan niin olimme tosi tyytyvaisia.