Lahdimme 7.20 matkaan sateessa ja ilman aamiaista. Edellisena paivana kastuneet kengat, sukat,sormikkaat yms muut kamat olivat ihan yhta markia kuin illallakin. Sade loppui reilun tunnin kuluttua. Muutama, pieni kuuro viela paivan mittaan tuli niin, etta aina kun laittoi sadeviitan pois niin sai kaivaa taas sen takaisin. Upea sateenkaari ilmestyi taivaanrantaan. Yritin ikuistaa sen kuvaan. Vajaat 4 km kuljettua tulimme Valtuille de Arriban kylaan, jossa vanhan miehen pitama baari oli auki ja saimme vihdoin aamukahvit. Mies teki meille patongin palat ja valiin hyvaa juustoa. Villafranca de Bierzon pikku kaupunkiin tullaan vanhan 1200 luvulta olevan Iglesia de Santiago kirkon vieresta. Kirkossa on Puerta de Perdon. Katumuksen ovi, joka kyllakin on kiinni, mutta taytyi siina hetki pysahtya. Kuljimme lapi kaupungin tosi kapeiden katujen ja tulimme Rio Burbia joelle, jonka yli vie taas kerran komea keskiaikainen korkea kivisilta. Sillan kupeessa oli baari, hienolla nakoalalla. Sinne olivat tulleet myos tutut japanilainen ja saksalainen pariskunta. Jatkoimme ulos kaupungista ja nyt asfalttikavelytie kulki joen ja maantien valissa, ylittaen mutkittelevan joen ja alittaen suoran moottoritien useaan kertaan. Kavelimme lapi Perejen, Trabadelon (jossa pysahdyimme hetkeksi) La Portela de Valcarcen, Ambasmestasin ja Vega de Valcarceen tullessa oikealla oli pieni Alberque do Brasil. Sita pitaa nuorehko brasilialainen pariskunta. paatimme jaada,silla olimme kavelleet jo 25 km ja 71/2 t. Isantapari tekee brasilialaisen illallisen, joka nautitaan 7:lta. Aamulla saa kunnon aamiaisen myos 7:lta. Yopyminen ja ruokailut kaikki yhteensa 25€. Ei ihan halpaa, mutta vaihtelua tunnelmaan ja ruokalistaan. Ruokasalissa palaa takka ja mukavan lamminta.