Oli ihanaa nukkua lakanoiden valissa ja lampimasssa. Nousimme 6.30 ja hain vintista pyykin, joka yllatykseksemme oli markaa. Lyytsa lainasi minulle pitkahihaisen t-paidan. Olisin ollut pulassa ilman sita. Menimme baariin aamiaiselle ja matkaan n. klo 8. Hiekkatie kulki edelleen joen ja maantien valissa, kunnes kaantyi metsaan. Tie ja maisemat olivat samankaltaiset kuin eilen, mutta nyt ei satanut, joten kaikki naytti paljon kauniimmalta. Valtavia kastanjapuita (yhden vieressa taulu, etta ymparysmitta 8,6 m), koynnoksia, vihreata ja joki solisi polun tuntumassa. Oikea satumetsa. Polku kulki ylos ja alas, lapi pienten kylien. 3 t kaveltya tuli vastaan ensimmainen baari, jossa tapasimme taas vanhan tutun japanilaisen pariskunnan. Sarrian kaupunkiin oli 13 km ja sinne saavuttua soimme munakkaat ja otimme lasilliset punkkua. Reitti lapi kaupungin oli harvinaisen hyvin merkitty. Kavimme kirkossa, joka oli yksinkertaisen kaunis. Sarrian jalkeen parin kilometrin paassa oli jyrkka ja pitka nousu kauniissa metsassa. Paiva oli puolipilvinen ja lammin. 6 t kaveltya tulimme Barbadelon kylaan ja paatimme jaada sinne, vaikka olimme kavelleet vain 17,6 km. Saimme pyykit kuivumaan, myos eiliset, jotka olivat markina repussa. Parin sadan metrin paassa Alberquesta mies piti baaria auton perakarrysta ja kahvila oli telttakatos.Joimme siella punkkupulloin ja soimme sardiinipatongit ja toiset mokomat otimme evaaksi. Palattuamme Alberqueen tuli kauhea rankkasade ja kova tuuli. Onneksi olimme saaneet jo pyykkimme kuivaksi. Kavimme myos Barbadelon kirkossa, joka oli1800 luvulta pieni vaatimaton kivikirkko ja sytytimme kynttilat. Nukkumaan 8:n jalkeen. Ei ollut muutakaan tekemista.